Reikäreunan voitto Jari Kokon dokumentille Rakastan sinua kyyneliin

8 Syy

IMG_6608

Kuva: Paavo Pykäläinen

 

Reikäreuna-elokuvafestivaalin lyhytelokuvakilpailun raati päätyi tänä vuonna jakamaan 500 euron pääpalkinnon kahden elokuvan kesken. Ensimmäinen palkinto (300 €) meni Jari Kokon dokumentille Rakastan sinua kyyneliin (2012), joka kertoo Putin-nuorten megalomaanisesta telttaleiristä. Raadin mukaan Kokko jatkaa työssään suomalaisohjaajien pitkää perinnettä naapurimaan mielenmaiseman kriittisessä luotaamisessa, ja dokumentista välittyy myös venäläisen kulttuurin perinpohjainen tuntemus.

Toisen palkinnon (200 euroa) sai fantasiaelementtejäkin sisältävä fiktio Labyrintti (2013), jonka on ohjannut Lauri-Matti Parppei. Elokuva ihastutti omaperäisellä, osin jopa surrealistisella tunnelmallaan. Raati kiitti tekijöitä myös kunnianhimoisesta lavastuksesta ja oivaltavasta kuvauksesta. Myös yleisö äänesti suosikikseen Labyrintin.

Kunniamaininnat ja kirjapalkinnot jaettiin Perttu Inkilän fiktiolle The Chauffeur (2013) ja  Jan Ijäksen kokeelliselle elokuvalle Two Islands (2013). Raati kuvaili 2-minuuttisen The Chauffeurin kuljettavan katsojan tyylipuhtaasti 60-luvun viattomuuteen. Two Islandsia raati luonnehti seuraavasti: “Elokuva kuvaa jumalanhylkäämiä jättömaita New Yorkin kupeessa melankolisen lumoavasti. Kaikessa minimalismissaan myös liki kuiskaten toteutettu ääniraita tukee elokuvan kiehtovaa painajaismaailmaa.”

Reikäreunan lyhytelokuvaraadin muodostivat päävieras Katariina Lillqvist, taiteilijavieras Sari Tenni ja parturi-kampaaja Ansu Syvänen. Raati oli päätöksissään nopea ja yksimielinen, ja Lillqvist kiitti päättäjäisissä festivaalia mallista, jossa raati koostuu eri alan ammattilaisista.

Festivaalin kokonaiskävijämäärä oli yli 2800. Suosituimpia näytöksiä olivat Mika Ronkaisen Laulu koti-ikävästä ja Sigi Tolon livesäestämä Mustalaishurmaaja. Lauantai-illan festivaaliklubi oli kaikkein suosituin yksittäinen tapahtuma 250:llä kävijällään. Klubilla esiintyivät Olavi Uusivirta ja Sallan ja Miron matka maailman ympäri, ja lisäksi ohjelmassa oli Kylpytynnyri-Kino.

Ensi vuonna juhlitaan kymmenettä Reikäreunaa 4.-7.9.2014.

Share

Festivaaliklubilla oli helppo olla onnellinen

8 Syy

img_6093

Kuva: Paavo Pykäläinen

 

Lauantai-iltana Taistolla riitti sutinaa: Kylpytynnyri-Kinon paljut ja linja-autosauna olivat kovassa käytössä, ja salissa nähtiin kaksi upeaa keikkaa.

Sallan ja Miron matka maailman ympäri teki ensimmäisen akustisen keikkansa nykyisellä kokoonpanollaan ja soittivat myöhemmin tänä vuonna julkaistavan esikoislevynsä läpi. Etenkin kukkakuvioisessa haalarissa ja turkooseissa tennareissa esiintynen Sallan upea ääni valloitti hämäläisen hitaasti jammailemaan syttyneen yleisön.

reikäreuna_am-1931

Kuva: Annika Miettinen

 

Illan ehdoton tähti oli kuitenkin Olavi Uusivirta, jonka keikalla kiteytyi festivaalien syvin olemus: yhteisöllisyys. Laulaja itse kuvaili festivaalikokemusta tuoreeltaan Facebookissa: ”Kiitos Orivesi ja Reikäreuna-elokuvafestivaali! Siinä oli ihmisen hyvä olla ja laulaa laulujansa, vanhan työväentalon lavalla. Tällaiset mustaherukanmakuiset festivaalit saavat minut yhä uudelleen hämmästyksissäni toteamaan: niin paljon on vain tahdosta kiinni.”

Keikan jälkeen avattiin kylpytynnyrikaraoke, jossa myös Uusivirta intoutui laulamaan paljusta käsin muun muassa Riki Sorsan Haaveet. Festivaaliväki viihtyi klubilla aina kello kahteen asti laulamassa, kylpemässä ja saunomassa.

Share

Mustalaishurmaaja kohtasi porilaishurmaajat

8 Syy

reikäreuna 2013 olli viljamaa-58

Kuva: Olli Viljamaa

 

Porilaislähtöinen Sigi Tolo säesti lauantai-iltana tämän vuoden mykkäelokuvaklassikon Mustalaishurmaaja. Näytöksen jälkeen festivaaliklubille jääneet bändin jäsenet kuvailivat keikkakokemusta upeaksi.

- Olo on nyt todella täysi – ja samalla aivan tyhjä. Zeniläinen fiilis, hehkutti Jantso Jokelin. Hän totesi  oppineensa myös omasta instrumentistaan huuliharpusta paljon uutta.

Harri Sippola kertoi yhtyeen nähneen paljon vaivaa esityksen eteen: suurin osa kuullusta musiikista oli säestetty nimenomaan elokuvaa varten, ja ryhmä oli ottanut äänen ja kuvan yhteensovittamisen vakavasti.

- Enemmän tämä esitys jännitti kuin tavalliset keikat. Mukana interaktiossa oli nyt bändin jäsenten ja yleisön lisäksi vielä kolmaskin elementti, kankaalle heijastuva kuva, ja se toi lisähaasteita.

Sigi Tolo esiintyi mustalaishurmaajan kanssa nyt toisen kerran, kolmaskin siintää vielä mahdollisesti suunnitelmissa. Sen jälkeen yhtye siirtyy uuden albumin tekoon. Mykkäelokuvien säestäminen kiinnostaa heitä kuitenkin jatkossakin.

Reikäreunasta pojilla oli vain ja ainoastaan hyvää sanottavaa:

- Taisto toimi yllättävän hyvin äänellisesti, ja festivaalilla on loistava meininkin kylpypaljuineen ja muine erikoisuuksineen. Vähän tekisi mieli mennä itsekin pulahtamaan!

Share

Talkoolaiset tekevät festarista mahdollisen

8 Syy

Reikäreuna_AM-1489_V1 (1)

Kuva: Annika Miettinen

20-vuotias Sonja Linkoneva talkoilee Reikäreunassa ensimmäistä kertaa elämässään. Festivaali tuli hänelle tosin nimenä tutuksi jo vuonna 2008, jolloin Sonjan isä oli Reikäreunassa keikalla.

- Sellaista keski-ikäisten miesten punkia, tytär kuvailee Metsäliitto-yhtyeen musiikkia.

Idea lähteä talkoolaiseksi tänä vuonna tuli Sonjan kämppikseltä. Nykyisin Tampereella asuva lukiolainen ja av-viestinnän opiskelija suunnittelee tulevaisuudessa hakeutuvansa kulttuurituotannon opintoihin, joten vapaaehtoistyö elokuvafestivaalilla tuntui hyvältä käytännön harjoittelulta.

Sonjan ensimmäinen työvuoro oli perjantai-illan festivaaliklubilla. Jos aikaa on, hän käy katsomassa ainakin lyhytelokuvanäytöksiä. Viereisessä päiväkodissa järjestettyyn talkoolaismajoitukseen sekä festivaalin tunnelmaan Sonja on vilpittömän tyytyväinen:

- Tuntuu ihan siltä, kun olisi jollain lapsuuden kesäleirillä, kun kaikki nukkuvat yhdessä! Reikäreunan kaltaisia tapahtumia tarvittaisiin lisää varsinkin nyt, kun väki muuten vähenee pieniltä paikkakunnilta.

Eniten festivaalille saapui talkoolaisia Tampereelta ja muualta Pirkanmaalta, mutta juna toi iloisia elokuvanystäviä vapaaehtoishommiin myös Helsingistä, Turusta, Vaasasta, ja Rovaniemeltä. Kaukaisin talkoolainen tuli tänä vuonna aina Prahasta asti.

Share

Laulu koti-ikävästä yleisömenestys Orivedelläkin

8 Syy

i-mFpBnZ7-X2

Kuva: Paavo Pykäläinen

 

Vuoden menestyksekkäin kotimainen dokumenttielokuva Laulu koti-ikävästä veti Reikäreunassakin Taiston salin täyteen katsojia. Ohjaaja Mika Ronkainen ehti Orivedelle juuri parahiksi kertomaan yleisölle elokuvan taustoista.

- Tutustuin päähenkilö Kai Latvalehtoon 1990-luvun alussa, Oulun suurissa rokkipiireissä, ohjaaja virnisteli.
- Tein tuolloin itsekin musiikkia ja menin opiskelemaan elokuvantekoakin, jotta voisin tehdä musavideoita bändille.

Kun muusikon ura ei Ronkaiselle kuitenkaan auennut, keskittyi hän dokumenttielokuvaan. Latvalehdon kanssa he olivat yhteydessä enemmän tai vähemmän, mutta Kain lapsuus ei tullut puheeksi ennen kun Kai kävi Haaparannassa työreissulla. Sieltä palattuaan hän soitti vanhalle ystävälleen ja ehdotti elokuvan aihetta.

- Kai oli tajunnut, kuinka moni suomalaisperäinen siirtolainen menestyi nyt Ruotsin musiikkimarkkinoilla.

Kun he alkoivat puhua asiasta tarkemmin, päätyi Kai kertomaan omasta nuoruudestaan siirtolaisperheessä. Tarinasta välittyi ulkopuolisuuden tunne, joka kosketti ohjaajaa syvästi. Niinpä elokuvaidean aiheessa tapahtui käänne.

Myös roolituksessa tapahtui muutoksia. Alun perin Kain piti lähteä matkaan yksin ja junalla, mutta kun Ronkainen kuuli isän ja pojan naljailua, tajusi hän, että perheessä oli jännitteitä ja että hän tahtoo isä-Taunon – ja hänen Mersunsa – mukaan reissuun.

Autossa oli kolme kameraa, jotka tallensivat isän ja pojan keskustelua herkeämättä, ja neljän hengen kuvausryhmä matkasi toisessa autossa heidän edellään. Tunnin välein molemmat autot pysähtyivät ja kameroihin vaihdettiin muistikortit.

- Samalla pystyin nykäisemään Kaita tai Taunoa hihasta ja pyytää jompaakumpaa johdattelemaan aihetta tiettyyn suuntaan toisen tietämättä.

Tämän enempää ohjaaja ei keskusteluihin kuitenkaan vaikuttanut. Kaikki, mitä elokuvassa nähdään, on aitoa dialogia ja tunteita.

- Jo on rohkeita poikia, huudahtaa joku yleisössä.

Lopuksi Ronkainen kertoi, kuinka Latvalehto oli kuvaillut elokuvaan osallistumisen vaikutuksia elämässään:

- Kai totesi, että elämässäni on tämän elokuvan myötä muuttunut kaikki paitsi avioliitto ja kotiosoite.

Elokuvan soundtrack on julkaistu sekä vinyyli- että CD-painoksena, ja DVD ilmestyy myyntiin lokakuussa.

Share