Vieraat

Varmistetut vieraat päivittyvät tälle sivulle pitkin elokuuta.

pirjo-honkasalo-photo-by-ville-tanttu

Pirjo Honkasalo

Elokuvantekijä, Reikäreunan päävieras

Pirjo Honkasalo (s. 1947) on suomalainen elokuvaohjaaja, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista dokumenttielokuvien ohjaajista. Pirjo Honkasalo on 10. Reikäreunan päävieras.

Honkasalo pääsi opiskelemaan Suomen elokuvakouluun (nyk. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto) 17-vuotiaana ja valmistui 21-vuotiaana vuonna 1969. Samana vuonna hän kuvasi ensimmäisen pitkän elokuvansa. Hän opiskeli myös Prahan FAMU-elokuvakoulussa. Toimiessaan assistenttina Templen yliopistossa Philadelphiassa hän jatkoi työn ohessa opintoja muun muassa visuaalisessa antropologiassa. Vuosina 1973–1974 toimi Keski-Suomen läänintaiteilijana. Honkasalo on toiminut myös taiteilijaprofessorina vuosina 2001–2006.

Honkasalo toimi kuvaajana Sakari Rimmisen Pilvilinnassa (1970) ja Eija-Elina Bergholmin elokuvassa Marja pieni! (1972) sekä apulaisohjaajana Rauni Mollbergin elokuvassa Maa on syntinen laulu (1973). Monivuotinen ohjausyhteistyö Pekka Lehdon kanssa alkoi 45-minuuttisella dokumentilla Ikäluokka vuonna 1976. Sitä seurasi Tampereen elokuvajuhlilla palkittu Vaaran merkki (1978) sekä pitkä elokuva Kainuu 39 (1979), joka oli Jörn Donnerin Ruotsin televisiolle tuottama tilaustyö Suomen talvisodasta. Vuoden 1980 suurponnistus oli Suomen siihen asti kalleimmaksi elokuvaksi muodostunut Algot Untolasta kertova Tulipää. Seuraavan pitkän elokuvan Da Capo (1985) aiheena oli viulun lapsitähti Heimo Haitto. Sen jälkeen Pirjo Honkasalo piti pitkän tauon elokuvista, ja Pekka Lehto jatkoi ohjaustöitä itsenäisesti.

1990-luvun alkupuolella Honkasalo ohjasi Pyhän ja pahan trilogiaksi kutsumansa elokuvasarjan, joihin kuuluvat Mysterion (1991), Tanjuska ja 7 perkelettä (1993) sekä Atman (1996). Kahdessa ensimmäisessä liikutaan virolaisessa nunnaluostarissa, viimeisessä seurataan vaikeavammaisen intialaisen pyhiinvaellusta Ganges-joen latvoille Himalajan vuoristossa. Honkasalon vuonna 1998 valmistunut fiktiivinen näytelmäelokuva Tulennielijä sai osakseen peräti kahdeksan Jussi-palkintoa.

Honkasalon uusin ohjaustyö on Pirkko Saision romaaniin perustuva Betoniyö, joka sai Suomen ensi-iltansa 1. marraskuuta 2013. Elokuvan ensiesitys oli Toronton elokuvajuhlilla syyskuussa 2013. Suomessa se on esitettiin 22. syyskuuta 2013 Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla. Nyt elokuvan voi nähdä Reikäreunassa.

SamuliHeimonen

Samuli Heimonen

Kuvataiteilija, Reikäreunan taiteilijavieras

Samuli Heimonen on syntynyt vuonna 1975 Saarijärvellä. 
Hän valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulunkuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002 ja sen lisäksi hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa taidekasvatusta sekä Oriveden opiston kuvataide-linjalla.

Heimosen töitä löytyy muun muassa Helsingin kaupungin taidemuseon, Porvoon kaupungin, Paulon säätiön, Taidekeskus Salmelan, Herala-säätiön, Saarijärven museon 
Mannila-säätiön, Mäntyharjun kunnan ja Taideteollisen Korkeakoulun kokoelmista sekä yksityisten tahojen, kuten esimerkiksi Capmanin kokoelmista.

Julkisesti Samuli Heimosen teoksia on esillä Porvoon kirjastossa.

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2000 ja yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla hän on osallistunut vuodesta 1998 lähtien. Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2008 ja hänet on lisäksi palkittu Tapperien Taideseuran mitalilla vuonna 2003. 

Hän asuu ja työskentelee Kangasniemellä.

Samuli Heimonen oli järjestämässä Reikäreuna-elokuvafestivaalia vuosina 2006 ja 2007 Oriveden opiston yhteistyön kautta.

Ronja, RR13

Ronja Roth

Kassaneiti, Reikäreunan satunnaisvieras

49-vuotias Ronja Roth on paljasjalkainen orivesiläinen. Orivedellä olevassa Löytötexissä myyjänä työskentelevä nainen on Reikäreuna-konkari, sillä hän on käynyt tapahtumassa joka vuosi ensimmäisestä festivaalista lähtien.

Rothille elokuvat ovat henki ja elämä, eikä hän osaisi olla ilman niitä. Erityisesti Chaplin on hänelle rakas. Siitä kertoo esimerkiksi hänen Chaplin-tatuoinnit molemmissa nilkoissa ja ranteissa. Elokuvien katsomisen ohella hän viihtyy paljon kirppareilla ja kuntoilee. Roth on tehnyt erilaisia myyntitöitä tähän asti koko elämänsä.

Reikäreuna päätti jo vuosia sitten, että 10. Reikäreunassa Ronja Rothia pyydetään satunnaisvieraaksemme ja Reikäreunan onneksi hän suostui. Mikä kunnia!

Lassen_Naukkarinen

Lasse Naukkarinen

Dokumenttiohjaaja

Lasse Naukkarinen (s. 1942) on suomalainen ohjaaja-käsikirjoittaja-kuvaaja. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1962 ja opiskeli 1960-luvulla valokuva- ja elokuvataidetta Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ensimmäiset kosketuksensa elokuvaan hän sai Filminor Oy:ssä 1960-luvun lopulla hänen toimiessaan kesälomillaan siellä kamera-assistenttina Risto Jarvan elokuvissa.

Ensimmäinen oma ohjaustyö Solidaarisuus valmistui vuonna 1970. Vuodesta 1980 lähtien Naukkarinen on tehnyt dokumenttielokuvia omistamalleen Ilokuva-tuotantoyhtiölle. Hän on ohjannut yli 30 dokumentti- ja fiktioelokuvaa ja toiminut lukemattomissa muissa elokuvissa kuvaajana, leikkaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana.

Naukkarinen oli taiteilijaprofessorina vuosina 1991–1995.

Tulevaisuudessa Lassen on tarkoitus käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja lähihistoriaa omasta näkökulmastaan käsin.

 

Kjell_Ake_Andersson

Kjell-Åke Andersson

Elokuvaohjaaja, ja -käsikirjoittaja

Kjell-Åke Gunnar Andersson (s. 1949) on ruotsalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja valokuvaaja. Hän on ohjannut fiktio- ja dokumenttielokuvia sekä sarjoja n. 20 kappaletta.

Andersson valmistui Ruotsissa Dramatiska Institutetista kuvaajaksi 1977, jonka jälkeen hän on ohjannut ja käsikirjoittanut monia menestyksekkäitä elokuvia. 1978 hän perusti Tiger filmsin yhdessä Börje Hanssonin ja Kjell Sundvallin kanssa, millä he tekivät muutamia teatteri- ja TV-elokuvia sekä Abban kaksi viimeistä musiikkivideota. Esimerkiksi Tiger filmsin ajoilta elokuva Vi hade I alla fall tur med vädret (1979) on edelleen yksi Ruotsin suosituimmista komedioista.

Sen jälkeen hän ohjannut mm. nämä elokuvat, joita molempia on näytetty ympäri maailmaa 30-40 eri elokuvafestivaalilla: Iso paksu isäni (1993), joka oli ehdolla neljään ”Ruotsin Oscariin”, valittu Berlinaren panorama-sarjaan ja voitti Lübeckissa parhaan skandinaavisen elokuvan palkinnon. Jouluoratorio (1996) oli myös neljän ”Ruotsin Oscarin” ehdokas ja voitti kriitikoiden palkinnon vuoden parhaasta elokuvasta. Se oli myös Berlinaren panorama-sarjassa, jonka jälkeen voitti parhaan elokuvan palkinnon José Film Festivalilla.

Suomalaisille tutuin on varmasti elokuvasarja Wallander. Andersson ohjasi sarjan ensimmäisen elokuvan Ennen routaa, joka ainoana Wallander-sarjassa pohjautuu kirjaan.

Uusin elokuva Nobody Owns Me (2013) nähdään Kjell-Åken esittelemänä Reikäreunassa.
Amer Ali

Amer Ali

Elokuvantekijä

Amer Ali on syntynyt Syyriassa vuoden 1982 ensimmäisenä päivänä. Hän on opiskellut elokuvaohjausta Turkissa  kaksi vuotta 2002-2004 Konya Selcuk yliopistossa ja Ukrainassa neljä vuotta 2004-2009 Kharkiv State Academy of Culturessa. Opiskelun jälkeen hän työskenteli kolmella kurdilaisella tv-kanavalla: kaksi vuotta Kurdsat-TV:llä, puolitoista vuotta Syyrian TV:llä ja Addounia TV:llä vuoden vuosina 2007-12. Siellä hän ohjasi monia erilaisia ohjelmia, mm. dokumentteja, fitness- ja auto-ohjelmia.

Ruotsissa hän vietti pakolaiskeskuksessa melkein vuoden ja kahdeksan kuukautta tehden samalla sisältä käsin kaksi dokumenttielokuvaa, jotka nähdään Reikäreunassa 2014. Nyt hänellä on pysyvä Ruotsin kansalaisuus ja hän on näytellyt mm. entisen Reikäreunan vieraan Valentina Svensonin elokuvassa.

Amer Alin äidinkieli on kurdi, minkä lisäksi hän osaa vähän arabiaa, turkkia ja venäjää sekä englantia.